Mun reissu jatkui siten, että asuin Kosicessa Hostel Madridissa 5 yötä. Hinta oli 15 euroa/yö. Ja aina kun oli yhden yön lisää niin hinta aleni eurolla. Eli loppujenlopuksi hinta oli 10 euroa. Kosicessa ei ole oikeastaan paljon nähtävää. Siellä on muutama nähtävyys. Keskustassa on Cathedral of St. Elizabeth ja ''Laulava suihkulähde''. Muualla en oikeen kierrellytkään. Muutama ostoskeskus löytyy keskustasta. Ja kävin myös katsomassa jääkiekkoa Kosicen Steel Areenalla. Muuten viisi päivää meni suhteellisen nopeasti. Kävin eri ravintoloissa syömässä ja suunnittelin reittiäni Liettuaan ja Vilniukseen. Lopulta löysin itseni junasta menossa Prahaan. Josta olin varannut yhden yön Plus Prague hostellista. Se osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Sänky kahdeksan hengen dormissa maksoi kolme euroa. Ja hintaan sisältyi ilmainen pääsy hotellin sauna- ja uima-allas osastolle. Huoneessani oli minun lisäksi seitsemän Australialaista tyttöä. Heitin kamat huoneeseen ja menin uimaan. Siellä oli neljä brittiä joihin tutustuin ja hengailtiin se ilta pingistä ja biljardia pelaillen.
Hostel Madridin dormi
St. Elizabethin katedraali
Seuraavan aamuna chekkasin ulos hostellista kymmeneltä, jonka jälkeen hengailin muutaman tunnin aulassa ja odotin taksia. Taksi oli aivan pakollinen kulkuväline kaupungissa, koska mulla oli 60 kiloa tavaraa mukana ja niitä ei oo ihan maailman helpoin raahata julkisilla edestakas. Taksi vei minut Prahan linja-auto asemalle, josta bussini lähti kohti Vilnaa yhdeltä. Bussimatka kesti yhdestä seuraavaan aamuun, joten luppoaikaa oli ihan tarpeeksi. Matka maksoi 36 euroa ja sisälsi erittäin hyvän wifin koko matkan ajaksi. Joten ei tullut kauhean tylsää matkalla. Sain myös koko takapenkin itselleni, joten nukkuminen yöllä ei ollut ollenkaan haastavaa ja matka sujui suht rattoisasti. Perillä Vilnassa minua oli vastassa joku paikallisen seuran työntekijä, joka vei minut hotellille. Olin Vilnassa kaksi päivää, jonka jälkeen päätin lähteä pois ja kohti Moldovaa. Vilnassa ja Moldovassa siis on saman sarjan joukkueet missä olin pelaamassa Slovakiassa. Moldova on aika eksoottinen maa jääkiekkoa varten, mutta pelaamme Venäjällä, joten ei ole kuitenkaan mistään pelleilystä kyse.
Moldovan ainoa jäähalli
Saavuin Moldovaan lauantaina 4.10 ja muutaman päivän tryoutin jälkeen kirjoitin sopimuksen loppukaudesta. Sen jälkeen ei olla muuta tehty kun treenattu, haettu viisumia Venäjälle, käyty lääkärin testeissä ja treenattu vähän lisää. Asumme joukkueen kanssa paikallisen futisjoukkueen (FC Zimbru) harjoituskeskuksessa. Eli olosuhteet ovat loistavat. Ainoa huono puoli täällä on, että halli on tunnin bussimatkan päässä. Joten joudumme joka päivä istumaan muutaman tunnin bussissa. Siinä välissä on myös Moldovan ja Transnistrian raja, joka saattaa joskus tuottaa ongelmia. Ensimmäinen viikko on kuitenkin mennyt kivuttomasti, joten eiköhän se siitä. En päässyt vielä pelaamaan kahteen ensimmäiseen peliin, koska siirtopapereissani oli jotain häikkää. Tänään kuitenkin lähdemme kohti Moskovaa kevyellä 30h bussimatkalla. Saa nähdä miten tää bussissa istuminen vaikuttaa peliesityksiin. Olemme Venäjällä kaksi viikkoa ja pelaamme kuusi peliä. Jonka jälkeen vuorossa on neljä kotipeliä ja sitten taas Venäjälle. Mielenkiintoa matkaan tuo varmasti Ukrainan läpi kulkeva reitti.
-Kim Miettinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti