lauantai 1. marraskuuta 2014

Russian experience

Viimeiset kolme viikkoa on mennyt aikalailla tien päällä. Ajettiin siis aluksi bussilla Ukrainan läpi Venäjälle. Jouduttiin odottamaan Ukrainan- ja Venäjän rajalla noin seitsemän tuntia, jonka jälkeen matka jatkui kohti Moskovaa ja Klinin kaupunkia. Matka kesti yhteensä noin 30 tuntia. Saavuimme ''hotellille'' joskus kahden aikaan aamuyöstä. Ja jostain ihmeen syystä meille saatiin huoneet vasta kolmelta valmiiksi. En tiedä miten se on mahdollista, koska meidän tulo on ollut tiedossa noin kolme kuukautta. Noh, hotelli oli äärimmäisen karu ilmestys. En tiedä miksen ottanut siitä mitään kuvia, mutta voin rehellisesti sanoa, että Thaimaassa saa kahdella eurolla paljon paremman huoneen. Yövyttiin siellä neljä yötä, voitettiin Klinissä molemmat pelit ja jatkettiin seuraavaan kaupunkiin lähellä Moskovaa. Siellä oli jo vähän parempi hotelli tarjolla. Siellä taas neljä yötä, tuloksena yks voitto ja yks tappio. Erikoinen hetki koettiin tappion jälkeen, kun joukkueen omistaja tuli huutamaan pukukoppiin 15 minuutiksi. Maassa maan tavalla..

Ukraina-Venäjä rajalla odottelemassa pääsyä Venäjälle

Hotelli Mozhaykissa, Klinin hotelli oli siis tuplasti huonompi kuin tämä

Seuraava kohde olikin noin 15 tunnin bussimatkan päässä oleva suljettu kaupunki Sarov. Ajettiin sinne ja majoituttiin siihen kaupungin ulkopuolelle hotelliin. Tällä kertaa hotelli oli erinomainen ja yllätti minut täysin. Aamulla lähdimme aamutreeneihin ja kaupungin porteilla kävi ilmi, että minä ja ruotsalainen joukkuekaverini ei päästä sisään kaupunkiin. Syy jäi vähän epäselväksi enkä sitten alkanut kyselemään mistään mitään. Vietimme neljä päivää hotellilla kun muu joukkue kävi nappaamassa kaksi voittoa Sarovista. Sitten edessä oli kevyt 40h kotimatka. Nää pitkät välimatkat saa kyllä vähän ikävöimään Suomen ja USAn vain noin kymmenen tunnin pisimpiä reissuja. Bussissa kaikilla paitsi nuorimmilla on omat paikat onneksi ja puolet matkasta tulee nukuttua. Itse löysin nukkumapaikan bussin lattialta, jolloin pääsee mukavasti nukkumaan jalat suorana. Välillä tosin tuli aika kylmä ja piti mennä takaisin omille penkeille nukkumaan. Seuraavalle reissulle pitää ostaa makuupussi mukaan!

Hotelli Sarovissa

Paluu Moldovaan tapahtui noin viikko sitten. Pelasimme täällä jo kaksi ottelua sarjakärkeä vastaan. Tuloksena voitto ja tappio. Positiivisena asiana täytyy mainita meidän fanit! Halli on pieni ja sinne mahtuu noin 500 henkeä. Halli on joka pelissä täynnä. Ja yleisö huutaa ja kannustaa lähes koko pelin ajan. Tunnelma on erinomainen. Meidän pelit on aina Moldovan televisiossa, joten ehkä täälläkin saadaan pientä lätkäbuumia aikaan jos pelit sujuu hyvin! Negatiivisena asiana toisen kotipelin jälkeen meidän fanit tappelivat vierasjoukkueen fanien kanssa. Aika iso asia on myös se, että joku oli tulut kannustamaan Moldovaan omaa juniorijoukkuetta Zelenogradista asti!

Nyt on viikko taukoa peleistä, jonka jälkeen tänne saapuu joukkue Liettuasta missä olin pari päivää mukana Slovakian jälkeen. Kaksi kotipeliä siis jäljellä ja sitten lähdemme kohti Pietaria!



-Kim Miettinen




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti