2015!

Nyt on taas saatu yksi vuosi päätökseen, ja ei voi kyllä valittaa! 2015 oli uskomaton vuosi kaiken kaikkiaan. Pelasin jääkiekkoa ja reissasin lähes koko vuoden. Uudet tuttavuudet olivat tervetulleita ja taas sai ruksata muutaman maan ja kohteen listalta pois. Ehdin myöskin pitkästä aikaa viettää joulua perheeni kanssa!

Ruotsi

Vietin siis Tammikuun Suomessa ja siirryin Helmikuun alussa Ruotsiin pelaamaan loppukaudeksi. Käytännössä pelasin siellä kuukauden verran, kunnes kausi olikin jo ohi. Siellä ei oikein mitään ihmeellistä tapahtunut ja palasin sen kuukauden jälkeen Suomeen.

Thaimaa

Maaliskuun alussa hengailimme Mikun kanssa Suomessa ja kelit olivat niin surkeat, joten ostimme lentoliput Thaimaahan kuukaudeksi. Saimme Jessen mukaan suunnitelmiin ja siellä vierähti reilut kolme viikkoa. Harrastimmekin siellä saarihyppelyä ja hauskaa riitti! Se olikin erittäin virkistävä kuukausi pois Suomesta. Kelit olivat loistavat ja kun koko sen ajan kun nautimme auringosta niin Suomessa satoi vettä, oli ratkaisu aivan oikea!

Koh Taon bungalowista!

Kaakkois-Aasia

Thaimaan reissun jälkeen vietin Suomessa kaksi kuukautta, jonka jälkeen oli tarkoitus Toukokuun viimeisenä päivänä lentää Bangkokin kautta Kambodzhaan, mutta ikävien tapahtumien vuoksi lykkäsin lähtöäni kahdella viikolla, joten en oikein ehtinyt olemaan Kambodzhassa kuin muutaman päivän, jonka aikana ehdin kuitenkin tutustua Angkor Watin muinaisiin temppeleihin! Sieltä jatkoimme matkaa Vietnamiin. Vietnamissa vierähti 15 päivää ja ylitimme rajan Laosiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Laos oli näistä kolmesta maasta minun ehdoton suosikki!  Ihmiset olivat rennompia ja siellä oli kokoajan hyvä fiilis hengailla. Tässä hieman juttua Laosista. Laosin jälkeen palasimme taas kerran Thaimaaseen ja sinne etelän saarille. Koh Taolla aloitin sukeltamisen ja olihan se aivan uskomatonta puuhaa! Koh Taon jälkeen vietimme Phanganilla legendaariset Full Moon Partyt! Hauskaa oli ja juhlien jälkeen siirryimme lautta-bussi yhdistelmällä Bangkokiin. Bangkokissa kiipesimme vihdoin kuuluisan Ghost Towerin huipulle! Hyvä, että menimme, koska viimeisten huhujen mukaan huipulle ei enää pääse kiipeämään. Näkymät olivat aivan uskomattomat. Sieltä lensinkin jo Rooman kautta Suomeen ja jatkoin matkaa samantien Englantiin.

Angkor Wat

Laos, Luang Prabang ja Kuang Si vesiputoukset

Koh Taon bungalowin edustalta

Yksi koko reissun ehdottomista kohokohdista!

Englanti

Siirryin siis Englantiin ja Blackburniin pelaamaan Elokuun alussa ja täällä ollessani olen ehtinyt tekemään kaikenlaista jääkiekon ohella. Kausi on mennyt hyvin ja ollaan hävitty vain yksi ottelu tähän mennessä. Olen katsonut paljon jalkapalloa ja ehtinyt muutamaan otteeseen jopa Lontooseen ja Wembleylle asti. Tässä juttua Englannista. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan!

2015 

Maat joissa kävin: Suomi, Norja, Ruotsi, Hong Kong, Thaimaa, Saksa, Kambodzha, Vietnam, Laos, Intia, Italia, Englanti, Wales ja Skotlanti.
Lennoilla: Päiviä
Bussia: Viikkoja
Matkassa: Yhdeksän kuukautta!
Ja hauskaa riitti!

2016

2016 tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen vuosi! Kesälle on jo suunnitelmia Amerikkaa kohti ja ikinä ei tiedä mitä jääkiekon kanssa tulee tapahtumaan. Varmaa on kuitenkin se, että pelaaminen jatkuu! Tietenkin reissaamisen aikataulut ovat hieman epävarmat vielä, mutta eiköhän kaikki selviä ajan mittaan!

-Kim Miettinen

Best island in Thailand!

Ei haittaa mitä teen Kaakkois-Aasiassa, millaiset suunnitelmat minulla on tai millä aikataululla olen liikenteessä. Päädyn aina Koh Phanganille jossain vaiheessa. Siellä vaan vetävät puoleensa, lähes tyhjät tiet, tekemistä löytyy joka päivälle mm. Wipeoutin ja Slip and Flyn muodossa, hyvät biletys mahdollisuudet ja rento tunnelma. Phangan on myös selkeästi halvempi kuin Koh Samui tai Koh tao.

Kuva Slip and Flysta. Huono laatu, mutta saatte idean kompleksista. Isosta hyppyristä lentää noin kahdeksan metrin korkeuteen. Tässä video hypystä. 

Tällä kertaa saavuimme saarelle viikko ennen full moon-juhlia. Olimme varanneet valmiiksi sängyt dormista Om Ganesh nimisestä hostellista. Full moonien aikaan hinnat nousevat ihan törkeisiin lukemiin majoituksen kannalta. Ja Om Ganesh oli halvin hostelli minkä löysimme internetistä kun katselimme majoitusta ful mooneihin. Saavuimme siis saarelle sunnuntaina 26 päivä ja majoituksemme loppui full moonien jälkeisenä aamuna 1 elokuuta. 

Olimme Mikun kanssa kolme ensimmäistä yötä koko hostellin ainoat asiakkaat. Joka päivä meillä oli skootterit vuokrassa ja ajelimme ympäri saarta. Tällä kertaa meiltä jäi kokonaan Wipeout käymättä loukkaantumisten takia (Minulla tulehdus polvessa). Olimme myöskin ostaneet liput valmiiksi Slip and Fly juhliin. Käytännössä ne eivät olleet mitkään juhlat. Vaan kaksi jättimäistä liukumäkeä hyppyreillä varustettuina ja niiden ympärille oltiin rakennettu kaikenlaista oheistoimintaa. Paikalla oli kylläkin DJ soittamassa. Tuohon tapahtumaan liput maksoivat 600 bathia, sisältäen viiden päivän sisäänpääsyn. Aika edullista siis. Loppujen lopuksi päädyimme Slip and Flyhin kahtena päivänä, johtuen tulehduksesta polvessani. Ei viitsinyt enempää pelleillä tulehdusten kanssa. Muut päivät sujuivat ajellessa skoottereilla ympäri saarta. Taaskin bongattiin muutama uusi näköalapaikka-baari. Niitä tuntuu tuolla kyllä olevan. Kaikissa niissä on kuitenkin rauhallista ja hyvä meininki!

Hide on high näköalabaari

Ennen full mooneja käytiin perinteisissä pool partyissa Coral Bungaloweilla ja Jungle experience juhlissa. Jungle experience ei oikein vakuuttanut ja tuntui, että molemmilla kerroilla kun olen ollut niin siellä on ollut aivan liikaa ihmisiä ja järkyttävä tungos. Päivä ennen full mooneja hostellilla oli ilmainen Intialainen buffetti-ruokailu. Ruoka oli erinomaista! Ihan senkin takia voisin mennä Om Ganeshiin uudestaan asumaan. Full moon päivänä hostelli tarjosi ilmaiset kasvomaalit (full mooneissa on siis tapana maalata kroppaan erilaisia kuvia kasvomaaleilla). Ja ilmaisen bucketin. Tällä kertaa vedin ihan yksinkertaisella linjalla. Käteen suomen lippu, silmien alle jenkkifutis viivat jne. Annoin Hollantilaisille tytöille myöskin vapaat kädet piirtää jotain käsiini. Sieltä tuli aika mielenkiintoisia juttuja joissa ei oikeastaan ollut mitään selkeää ideaa. Tuolta on kanssa aika huonosti kuvia, koska rannalle ei otettu ollenkaan kameraa mukaan ja muutenkin kaikessa juhlahumussa ei miettinyt goprolla kuvailua kauheasti. Ranta oli taas aivan täynnä. Ja meno sen mukaista! Menimme nukkumaan joskus yhdeksän aikoihin aamulla. Meillä piti olla check out yhdeltätoista. Heräsimme aivan tokkurassa, katsoimme toisiamme silmiin ja pistimme päät tyynyyn ja silmät kiinni. Heräsin uudestaan kolmelta ja pakkasin rinkan. menin alakertaan selvittelemään lisämaksua check outin viivästymisestä ja päädyimme maksamaan 250 bathia molemmat. Voin sanoa, että oli ihan oikea ratkaisu nukkua pitkään. Lisää full moon tunnelmia voitte käydä lukemassa tekstistä tästä tekstistä kahden vuoden takaa!

Meidät haettiin hostellilta neljältä iltapäivällä. Olimme varanneet paikat yöbussiin Bangkokkiin. Matka meni suht kivuttomasti. Allekirjoittanut sovelsi Venäjältä tutuksi tullutta taktiikkaa ja majoittautui bussin lattialle nukkumaan. Ehdottomasti paras ja helpoin paikka saada unta busseissa!

-Kim Miettinen

Diving is awesome!

Moikka! Muutama viikko on taas vierähtänyt, ja tässä välissä kävimme taas kerran Koh taolla ja Koh Phanganilla. Tässä tekstissä tulee siis Koh Taon ajasta tekstiä ja seuraavassa Koh Phanganista.

Koh Taolla löysin itselleni uuden loistavan harrastuksen, sukelluksen! Saarelle menimme siis en takia, että kävisin siellä sukelluskurssin ja sukeltaisimme noin viikon ajan. Koh Tao on Thaimaan sukelluksen mekka, joten se oli meille luonnollinen valinta. Myöskin suomalainen Koh Tao Divers vaikutti asiaan. Miku kävi kurssin siellä muutama vuosi sitten ja hänellä jäi paikasta hyvät kokemukset, joten päädyin itse samaan sukellusyhtiöön.

Tulimme Taolle aamulla 18 päivä. Matkasimme yöbussi-lautta kombolla. Ja taas kerran sai ihmetellä asioiden järjestelyä täällä päin maailmaa. Meidät jätettiin Chumponiin joskus kolmen aikoihin ja kukaan ei sanonut sanaakaan mistään tulevasta kyydistä. Istuimme siinä jonkun kaupan edessä noin tunnin verran, jonka jälkeen meidät haettiin jonkunnäköisellä bussin/lava-auton yhdistelmällä satamaan. Satamassa olimme noin 4.30, ja laivan lähtöaika oli 7.00. Saavuimme Taolle ääärimmäisen väsyneinä noin yhdeksän aikoihin. Ja otimme tutusta hotellista suoraan kahdeksan yön majoituksen. Oman bungalovin sai 600 bahtin hintaan yö sisältäen uima-altaan. Tavaroiden levittelyn jälkeen suunnistimme Koh Tao Diversille neuvottelemaan sukellusten hinnoista. Olin päättänyt jo valmiiksi, että kun kerran menen johonkin viikoksi sukeltamaan, niin teen samantien mahdollisimman paljon kursseja pois alta. Varasin siis Open Water, Deep diving ja nitrox (rikastettu ilma) kurssit. Käytännössä näiden kurssien jälkeen voi sukeltaa missä päin maailmaa tahansa ongelmitta.

Kahtena ensimmäisenä päivänä oli tiedossa Open Water kurssi (kurssin jälkeen voi sukeltaa 18m asti). Ensimmäinen ''sukellus'' sisälsi harjoittelua (maskin pois ottamista vedessä jne.). Olin ainoa oppilas, joten harjoitusten suorittaminen nopeasti onnistui ongelmitta ja pääsin samantien sukeltamaan puolen tunnin sukelluksen. Tunnin laivalla hengailun jälkeen sukelsimme aluksi hieman matalampaan veteen. Suoritin pohjassa painojen ja liivin pois ottamisen ja takaisin laiton. Tämän jälkeen kaikki harjoitteet oli tehty ja sukelsimme 40 minuuttia. Seuraavana päivänä oli tiedossa kaksi sukellusta, näillä kerroilla ei ollut enää harjoiteltavaa muutamia satunnaisin maskin pois ottamisia ja regulaattorin etsintöjä lukuun ottamatta. Päääsin siis nauttimaan jo kunnon sukelluksista ja sukelsimmekin suht pitkiä sukelluksia. Näiden sukellusten jälkeen Open Water olikin jo valmis ja pääsin siirtymään uusien kurssien pariin. 

Juuri lähdössä pinnan alle.

Deep waterin ja nitroxin pystyy suorittamaan yhdistettynä (halvempi hinta nitrox kurssista). Joten luonnollisesti otimme sen paketin. Tiedossa oli yksi päivä teoriaa ja kaksi päivää sukelluksia. Saimme edellisenä iltana kirjat mukaan opiskeltaviksi. Voitte varmaan arvata miten se sujui... Aamulla menimme kuuntelemaan teoriaa paikanpäälle ja pääsimme pois noin kahdentoista aikoihin. Loppupäivä oli vapaata, joten suunnitelmissa oli ensin mennä Tanote Baylle hyppimään jättimäiseltä kiveltä veteen, ja sen jälkeen mennä snorklailemaan Shark Baylle missä on mahdollisuus nähdä haita!

Kiipesin ensimmäisen kerran kiven päälle (noin 10 metriä korkea) ja hetken ihmettelyn jälkeen hyppäsin veteen upouusi GoPro ranne-kiinnitys ranteessa. Jälkeenpäin voin todeta, että jatkossa ostan pelkästään aitoja GoPro kiinnityksiä! Samantien kun osuin veteen, tunsin ranteen kevenevän ja huomasin GoPron kadonneen. Kohdassa mihin hyppäsin oli noin seitsemän metriä syvää, joten ajattelin, että se löytyy suhteellisen helposti. Uin hakemaan snorklausvälineet ja aloitin kameran etsimisen. Samantien kävi ilmi, että juuri siinä kohdassa mihin kamera tippui, on paljon isoja koralleja. Voin sanoa, että paikoin oli usko koetuksella kun sukeltelin pohjaan lukemattomia kertoja. Kahden tunnin etsinnän jälkeen olin valmis miettimään jotain muita ratkaisuja. Menin rannalla oleviin sukellusyhtiöihin kyselemään jos voisin ostaa hupisukelluksen ja mennä divemasterin kanssa sukeltamaan ja etsimäään kameraa. Ikävä kyllä heillä ei ollut tarpeeksi henkilökuntaa siihen, joten jouduin palaamaan pettynein ajatuksin rannalle. Tässä vaiheessa luovuttaminen oli erittäin lähellä, koska videon katsottuanne voitte todeta millaisessa paikassa GoPro oli. Kuitenkin palasin vielä tekemään muutaman sukelluksen, ja kahden sukelluksen jälkeen löysin kuin löysinkin kameran korallien välissä olevasta raosta! Pelkäsin hieman laittaa käteni korallin sisään, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Käteni meni sisään koko käsivarren mitalla ja juuri ja juuri yletin nappaamaan kameran takaisin oikealla omistajalle!  Tämän jälkeen olin senverran puhki, että palasimme vain hotellillle makoilemaan altaalle. Hait jäivät tällä kertaa näkemättä! Seuraavana aamuna oli tiedossa ensimmäinen syvä sukellus. Deep Diving kurssilla ensimmäinen sukellus menee 24 metriin, toinen 30 metriin ja kaksi viimeistä 40 metriin. Meille tuli nitrot selkään kaikilla muilla paitsi kolmannella sukelluksella. Nitrox antaa siis lisää pohja-aikaa ja on turvallisempaa sukeltaa nitroxilla. Ensimmäinen sukellus oli ihan normaali eikä sielllä tehty mitäään ihmeellistä. Toinen oli erittäin mielenkiintoinen, koska menimme sukeltamaan HTMS Sattakut hylylle. Siellä piti navigoida kolmessakymmenessä metrissä hylyn ympäri ja johtaa muita. Asiaa vaikeutti se, että hylyn ympärillä vallitsi erittäin sakea termokliini (veden lämpötilan vaihtelu). Näkyvyys oli noin metri eteenpäin. Navigoin hylyn ympäri, vähän väliä tarkkailin onko divemaster ja Miku vielä perässäni. Sukellettuani ympäri käännyin katsomaan lisää ohjeita opettajaltamme. Häntä ja Mikua ei kuitenkaan näkynyt missään. Ilmeisesti he olivat kadottaneet minut lopussa ja olivat menneet termokliinin yläpuolelle katsomaan mistä kuplani tulevat. Muutaman minuutin odottelun jälkeen divemaster jo tulikin paikanpäälle ja jatkoimme matkaa hieman ylemmäs, missä oli Mikun vuoro navigoida hylyn ympäri. Loppusukellus meni ongelmitta ja tämän jälkeen päivä olikin pulkassa. Seuraavana päivänä menimme ensimmäisellä sukelluksella 40 metrin syvyyteen testaamaan iskeekö meihin typpinarkoosi, divemaster oli kirjoittanut yksinkertaisia kysymyksiä taululle, joihin vastasimme pohjassa. Kumpaankaan meistä typpinarkoosi ei vaikuttanut tuossa syvyydessä, ja vastasimme kaikkiin kysymyksiin oikein. Toinen sukellus oli jo ihan pelkästään hupisukellus, koska kaikki asiat oli käyty jo läpi. Sukelluksen jälkeen teimme vielä paperityöt ja valmistuimme täten syvään- ja nitrox sukellukseen. Nyt saan siis sukeltaa 40metrin syvyyteen asti.

Tanote Bay

Seuraavana päivänä otin vielä neljä hupisukellusta, koska halusin nähdä tiettyjä kohteita. Miku ei päässyt tällä kertaa mukaan, koska hänellä todettiin aamulla korvatulehdus. Ensimmäinen sukellus oli taas hylylle. toinen oli White Rockille, kolmas Shark Islandille ja viimeinen Kong Kongille. Näillä sukelluksilla olimme noin 50 minuuttia pinnan alla. Kaiken kaikkiaan sukelsin siis Koh taolla yhteensä 12 sukellusta ja tein kolme sukelluskurssia. Näillä määrillä sain käteeni Spesify diver kortin. Kaiken kaikkiaan sukellus on erittäin hauskaa puuhaa mitä suosittelen kaikille! Myöskin jos eksytte Koh Taolle suosittelen lämpimästi Koh Tao Diversia. Ryhmät ovat pieniä, joten opetuksen taso on hyvää. Laivalla saa myös kokoajan hedelmiä, teetä, kahvia ja keksiä. Minulla jäi pelkkää positiivista sanottavaa, ja aionkin joskus varmasti palata Taolle sukelluksen merkeissä.

Näkymä Tommys Resortin (meidän hotelli) kallioilta.

Viimeiset päivät Taolle menivät vain rentoutuessa ja Mikun korvatulehdusta parannellessa. Phanganille siirryimme 26 päivä. Tao on erittäin mukava saarii vain viettää aikaa ja hengallla. Saarella ei ole paljoa yöelämään ja kaikki tuntuvat sukeltavan kokoajan. Jos eksyt lähelle kannattaa ehdottomasti katsastaa meininki!

-Kim Miettinen

Koh Tao

Koh Taon voi tiivistää yhteen sanaan, sukellus. Toki saarella on paljon muutakin tekemistä, mutta tuntuu, että joka ikinen länsimaalainen täällä on sukeltamassa. Me emme tällä kertaa ehtineet sukeltaa. Osaltaan asiaan vaikutti myös tämän matkan pieni budjetti. Kesällä olemme varmaankin tulossa takaisin Koh Taolle, jotta saisin tehtyä sukellukortin. Miksi Koh Tao? Siksi, että täällä on halvat hinnat ja saa opetusta suomeksi. Koh Taolla on toki myös huimaavat merenalaiset näköalat. Tästä saaresta olen aiemmin kuullut, että se olisi vielä hiukan vähemmän turistisoitunut kuin Samui tai Phangan. Silti täällä vaikuttaisi olevan ihan saman verran menoa ja meininkiä kuin naapurisaarillakin, toki hieman pienemmässä mittakaavassa. Myöskin high season vaikuttaa toki tilanteeseen. Hinnat ovat reilusti kovemmat kuin kaksi vuotta sitten Thaimaan viime reissullani. Virkistävä asia Taolla on, että täällä kukaan ei tule nykimään hihasta tai huutamaan korvaan ja yrittämään myymään jotain. Sekin tulee varmasti muuttumaan vuosien kuluessa.

Me olemme täällä ollessamme snorkailleet paljon, ja chillailleet sitäkin enemmän. Sunnuntaina kävimme aamulenkillä, jossa päädyimme yhdelle saaren näköalapaikoista. Sieltä muutamaa ylä- ja alamäkeä (ja hikipisaraa) myöhemmin selvisimme takaisin hotellille ja suoraan altaalle makoilemaan. Hetken kuluttua siirryimme rannalle, ja siellä oikeastaan meni koko loppupäivä. Kelit ovat olleet aivan uskomattomat. Joka päivä on vähintään +30 astetta ja aurinko paistaa. Ruoka on myöskin ollut erittäin hyvää kaikissa paikoissa, missä olemme käyneet syömässä. Maanantaina heräsimme ensimmäisen kerran taas seitsemältä, katsoimme molemmat toisiamme ja nyökkäsimme sisäisesti hyväksynnään merkeissä, suljimme silmämme ja heräsimme lopulta joskus yhden jälkeen päivällä. Tilanteen tajuttuamme suunnistimme kauhealla kiireellä vuokraamaan minulle snorkkeli-varusteet ja jatkoimme suoraan mereen. Siellä vierähtikin koko päivä. Illalla kävimme syömässä ja hetken kortin lätkimisen jälkeen nukahdimme suht. ajoissa. Eilen matkaseurueeseen liittyi mukaan Jesse, joka ei voinut olla aivan alusta asti mukana työn takia. Jessen laiva saapui satamaan puoli kolme. Me tietenkin olimme sooloilleet viidakossa koko aamupäivän ja myöhästyimme siitä noin 45 minuuttia. Aamulla siis lähdimme Mikun kanssa saaren toiselle puolelle tavoitteena löytää toinen näköalapaikka. Varusteisiin kuului muutama pullo vettä, sortsit ja ''flip flopit''.. Kahden tunnin kävelyn jälkeen tuli kyltti, joka kertoi matkaa olevan jäljellä vielä kaksi kilometriä. Asiaa ei missään nimessä parantanut se fakta, että olimme varmastikkin Koh Taon ainoat ihmiset, ketkä olivat kävellen liikkeellä. Skootterit huristelivat oikealta ja vasemmalta ohi. Siinä vaiheessa kun yksi lava-auto kyydissään apina, joka rentoutui lavalla ja hymyili meille omahyväisesti, jätimme leikin kesken. Kävelimme kaksi tuntia takaisin ja jatkoimme suoraan satamaan Jessen luokse.

Jesse saapui Koh taolle!

Tänään vuokrasimme kajakit heti aamusta ja suuntasimme Nang Yuanin saarelle Koh Taon viereen. Suunnitelmana oli meloa koko saaren ympäri. Ensimmäisen kymmenen minuutin ja muutaman sadan metrin jälkeen aloimme miettimään, että se idea ei varmastikkaan ihan selkeissä ajatuksissa tullut. Tyydyimme siis melomaan Nang Yuanille, jossa oli enemmän kuin tarpeeksi työtä. Snorklailimme saarella ja kävimme näköalapaikalla, jonka jälkeen oli uuvuttavan paluumatkan aika. Nang Yuan on todellakin paikka missä jokaisen Thaimaan matkalaisen kuuluisi käydä! Siellä on käytännössä kaksi saarta, joita yhdistää ohut hiekkakaistale. Siitä näkeekin usein kuvia, kun puhutaan Thaimaan hienoimmista maisemista. Selvisimme kuin selvisimmekin takaisin Saireen beachille, Taolle, jossa kävimme palauttamassa kajakit (olkapäät suhteellisen hellinä). Sen jälkeen siirryimme rannan toiseen päätyyn snorklailemaan. Auringon jo laskiessa palasimme lopulta omalle bungalowillemme, missä paljastui klassiset punaiset jäljet ihossa. Eihän me tietenkään voitu olla ulkomailla ilman, että olisimme polttaneet itseämme kertaakaan.

Nang Yuan

Huomenna on aika matkustaa aamulla Koh phanganille, jossa olisi tarkoitus mennä ainakin wipeouttiin, kierrellä saarta skootterillla ja osallistua Half Moon partyihin. Kirjoittelen siis sieltä lisää seuraavaksi!

-Kim Miettinen

Thailand calling!

Kuukausi vierähti Ruotsissa. Pelasin kuusi peliä, joista voitettiin kolme. Eikä jouduttu putoamisiin. Ennen sinne menoa paikka playoffeihin oli jo menetetty, joten loppukauden tavoitteeseen päästiin. Åmålin kaupunki missä asuin, oli mukava kaupunki, josta on tehty jopa elokuva (Fucking Åmål)! Kaupungissa on asukkaita vain 12000, mutta kaikki asuvat hyvin lähellä keskustaa, jolloin se tuntuu hieman isommalta paikalta. Sieltä ei ole oikein mitään edustavia kuvia, koska kelit olivat mitä olivat. Mutta kuulemma kesällä oikein hieno ja kaunis kaupunki.

Kauden jälkeen olin viikon Ruotsissa, mistä lensin Suomeen 1.3. Hengailtiin vaan muutama päivä kavereiden kesken. Sää oli Suomessa niin huono, että ostimme Mikun kanssa liput Thaimaahan. Ja lensimme 5.3 Pariisin, Hong Kongin ja Bangkokin kautta Surat Thaniin, josta suunnitelmana oli mennä Koh Taolle. Laskeuduimme Surat Thaniin kuitenkin vasta kello 15.30, jolloin kaikki päivän lautat Koh Taolle olivat jo menneet. Muutimme hieman suunnitelmia, ja menimme Koh Samuille yhdeksi yöksi. Pelailimme vaan biljardia ja käytiin hetki yöelämässäkin. Aamulla heräsimme aikaisin ja ostimme liput Koh Taolle. Tänne tultiin ja vähän käveltiin ympäriinsä. Ei oikein tehty mitään erikoista. Huomenna olisi suunnitelmissa mennä tutkimaan paikkoja aamulenkin muodossa. Koh Tao ei siis ole mitenkään hirveän iso saari. lenkin jälkeen Koko päivä menee snorklaillessa. Tulimme tänne ihan vaiin rentoutumaan eikä aiota tehdä mitään hirveän aktiivista tällä saarella.

Tämän kolmen viikon reissun ideana on siis vain karata Suomesta hetkeksi! Tämän jälkeen palaamme Suomeen pariksi kuukaudeksi, jonka jälkeen lennämme takaisin Kaakkois-Aasiaan.

Lisää kirjoittelua luvassa viikon sisällä!

-Kim Miettinen

Viimenen viikko Krabi ja Koh Phi Phi

Vika yö meni Koh Phanganilla siihen malliin et oli varmaan ennätys tuskaset olosuhteet meiän bungalowissa. Mä ja Anton siirryttiin yöllä nukkumaan terassille. Aina kun oli just saanu unenpäästä kiinni, niin joku apina britti alko huutaa jossain lähellä ja heräs just sopivasti uudestaan. Hyvien noin kahen tunnin yönien jälkeen lähettiin kamojen kanssa satamaan ja Krabia kohti. Satamassa oli kaikki Koh Phanganin nuoret tunkemassa lauttoihin. Joten siellä meni joku parituntii sähläämiseen lippujen ja muiden turhien asioiden kanssa. Lautta tungettiin ihan täyteen ja siinä parituntii istuttiin rappusilla keulassa. Tultiin Surat Thanin satamaan ja meiät ohjattiin bussiin. Oltiin joskus seiskalta illalla Krabilla, otettiin vaa joku hotelli uima-altaalla ja chillailtiin illalla altaalla ja mentiin ajoissa nukkumaan.

Keskiviikkoaamulla herättiin ja checkattiin ulos hotellista, josta lähettiin Ao Nangiin, joka on vissiin Krabin turistikeskus. Se oli kyl ylivoimasesti tän reissun hiljaisin mesta. Päätettiin heti keskiviikkoiltana, että siel ei kauaa pyöritä. Jokatapauksessa torstaille oli suunnitteilla retki Tiikeri Temppelille. Luettiin jostain et siel ois Thaimaan hienoimmat maisemat. Saavuttiin paikanpäälle joskus yhen aikoihin ja lähettiin maksaa hintaa rappusiin temppelille. Tiikeri temppelille mennään siis 1300 rappusta ylöspäin vuoren päälle. Asiaa ei helpottanut ollenkaan rappusten, noin pystysuora kulma ylöspäin. Rappusissa meni joku puoltuntii, kunnes saavuttiin ylös temppelille. Se oli kyl reissun rankin kokemus ylivoimasesti. Meni ihan kunnon treenistä! Hyvä toisaalta et sitäki tulee vähän tehtyy. Kaikki kuvat sieltä on Eemelin kameralla ja ei just nyt saatavilla joten sielt ei oo mitään kuvia nyt tähän hätään. Oltiin ylhäällä jonku tunnin verran ku alko vähä heikottaa itse kutakin se nousu ylös niin piti ottaa vähä happee ja istuskella Buddhan vieressä. Alastulo oli kans suhteellisen hidasta puuhaa. Jalat alko tärisee parinsadan rappusen jälkeen ja alhaalla oli jalat suhteellisen rikki. Matkalla nähtiin kun apinat pelleili rappusilla. Niitä alko näkymään kokoajan ja ne liuku kaiteita pitkin ja leikki toistensa kanssa. Saatiin ihan hyviä kuviakin niistä hyppimässä puissa jne. Oltiin alhaalla niin nähtiin siellä myös jonkunnäkönen luontopolku. Mentiin tottakai sinnekkin kävelemään. Alussa oli pienet rappuset jotka otti jo koville. Ennen luontopolun alkua oli kyltti missä luki "ei saa mennä ilman hihoja ja pitkiä lahkeita". Meil oli tietenkin kaikilla hihattomat ja shortsit päällä. Otettiin riski ja mentiin viidakon syövereihin. Viidakossa oli kaikennäkösiä luolia ja munkkien asutuksia. Ne oli rakentanut niin alkeelliset olosuhteet et siel ei pärjäis varmaan yhtä yötä kunnolla. Pyhimpään munkkien rukoilupaikkaan piti mennä ryömimällä. Nähtiin myös kaikennäkösiä pikkuhyönteisiä. Hämähäkit tosin oli ihmisen pään kokosia ja vähän kuumotteli kävellä siellä keskellä viidakkoa puolen metrin levysellä polulla. Ei viivytty siel loppujenlopuks kauheen kauaa ku kaikki oli jo niin loppu niistä rappusista, joten lähettiin takasin hotellille. Torstai-ilta meni vaan bilistä pelaillessa ja mentiin aikasin nukkumaan seuraavan päivän siirtymistä varten.

Krabilla oli reissun yks parhaista hotelleista! 20€ yö!

Krabil oli niin tylsää välillä, et ei ollu muuta tekemistä kun kasvonaamiot..

Perjantaina lähettiin aamulla Koh Phi Phi saarelle. Siin on kyl ylivoimasesti hienoin paikka missä ollaan täl reissul oltu! Saavuttiin tälle paratiisisaarelle ja lähettiin kiertelee paikan ainoota kylää. PhiPhillä ei oo yhtään autoo ja koko saarella on vaan muutamassa paikassa asutusta Tonsai-kylän lisäksi. Tonsai-kylä on puhtaasti pelkällä turistibisneksellä elävä mesta. Siellä oli oikeestaan pelkästään britti nuorisoa bilettämässä. Meil oli sopivasti suunnitelmissa viettää koko viikonloppu PhiPhillä, joten suunnattiin sitten pe illalla rannalle vähän katsastamaan PhiPhin yöelämää. Se oli oikeestaan samanlainen kun haad rin ranta fullmoonien aikaan, paitsi että jengii oli noin 1/5 fullmooneista. Juhlittiin siellä johonki kolmeen asti ja sit saatiin päähämme mennä ottamaan leimaa. Anton, Atte ja Eemeli otti legendaarisen BANNOK leiman kylkeen! Jengi vähä ihmetteli mitä se meinaa, se ei oo ihan selvää meillekkään nii yritettiin pähkäillä sitä sitte yhessä. Joskus kuudelta oltiin valmiina ja jälki oli legendaarista! Mentiin nukkumaan sen jälkeen, koska aamulla oli suunnitteilla reissu legendaariselle The Beach leffan kuvauspaikalle Maya Baylle!

Reissun paras (tai huonoin) idea! Ite onneks pysyttelin leimoista erossa.

Lauantaina herättiin joskus yheltä, käytiin syömässä aamupala ja käveltiin satamaan kyselemään taxiveneen hintoja Maya Baylle. Löydettiin suht halpa venekuski ja se vei meiät sellaseen kasaan lautoja jota kutsutaan pitkähäntäveneeksi. Matka Maya Baylle vei jotain puoltuntii ja välil tuntu et se vene vois hukkuu ihan millon vaan. Selvittiin kuitenki perille ja mentiin vähän kattelee paikkoja. Olihan se ranta varmaankin kaikkein hienoin koko reissulla. Tosin siellä oli ihan naurettava 200 bahtin saarimaksu, minkä pitäis käytännössä taata rannan puhtaanapidon. Rannan koko vasen osa oli ihan täynnä kaikennäkösiä roskia ja vesi sillä puolella oli sellasta mihin ei koskaan uskaltais mennä uimaan. Onneks kaikki roska oli ajautunu sille puolelle rantaa ja oikee puoli oli sitä paratiisirantaa mitä tultiin hakemaan. Otettiin brunaa parituntii siellä ja lähettiin takas Tonsaille. Illalla taas ajauduttiin rantabileiden kautta samaan tatuointiliikkeeseen kun perjantainakin. Tälläkertaa Anton ja Eemeli otti timantit nilkkoihin. Käytiin niidenjälkeen vielä rannalla pyörähtää ja mentiin nukkumaan joskus aamukuudelta. 

Maya Bay!

Joku laguuni Maya Bayn toisella puolella. (hyvä vaimariraja)

Johtava farmaseutti veneenkorjauspuuhissa!

Thaimaan hienoin ranta!

Sunnuntaina oli klassinen päivä millon herättiin neljältä käytiin syömässä ja pelattiin bilistä illalla. Ei oikeen mitään ihmeellistä kerrottavaa. Käytiin tosin hankkimassa seuraavalle päivälle liput Phukettiin. Illalla homma ajautu taas vähän käsistä ja Atte kävi ottaa neljältä aamulla leimaa käteen.

Tänään aamulla herättiin joskus yheltä ja käveltiin suoraan lauttaan. Lauttamatka kesti joku puoltoist tuntii. Otettiin taksi Patong Beachille, etittiin hotelli ja käytiin ostaa taas kaikenlaista krääsää kaupoilta. Emppu hankki myös lentoliput Bangkokkiin kun sen lento lähtee sieltä torstaina. 

Kahen vikan illan suunnitelma on juhlia vielä Patongilla ja huomenna käydään päivällä Karon beachilla taistelemassa hengestä punasten lippujen aallokossa! Paripäivää jäljellä ja takas Suomen kesään!

Full moonit lähestyy!

Viime kirjotuksesta onki vierähtäny vähä enemmän aikaa, ku ollaa tehty kaikennäköstä ja tullu juhlittua kans pikkusen.

Lauantaina oli aika löysä päivä. Herättiin joskus kolmelta ja käytii ajelee tunti skobilla vielä. Palautettiin ne neljältä ja mentii makaamaan rannalle pariks tunniks. Illalla ostettiin sellaset pääsyliput jääbaariin. Siel oli -7 astetta, ja joku oli käyny vääntää sinne iha huikeita jääveistoksia. Vois kyl kuvitella et siihen kuluu aika paljon sähköö sen huoneen ylläpitämiseen. Aloteltiin siellä ja mentiin joskus kahentoist maissa vaahtobileisiin Sound Clubille. Ei oltu ees nähty sellast mestaa ennen ja kävi ilmi et se on ylivoimasesti Koh Samuin paras klubi. Siellä sitte reivattiin ja sekoiltiin johonki neljään asti ja alettii ihmettelee et miks tää mesta ei mee kiinni. No ei siin sit muu auttanu ku taistella loppuun asti. Sound Club meni kiinni joskus seiskalta aamulla ja oltiin iha rikki siinä vaiheessa. Siel jatku kuitenki yläkerras reivaaminen ja siin ulkopuolel oli kans sellanen tila mis bileet jatku. Oltiin siin vaihees iha kaikkemme antaneita ja lähettii nukkuu kämpille. 

Lähössä radalle ennen vaahtobileitä!

Herättiin taas aivan käsittämättömän myöhään ja oltiin aivan paskana. Kaikil oli kropat täynnä mustelmia ja ruhjeita ku liuttiin vaahdossa edellisenä iltana. Mietittii et mitä tässä vaiheessa voi ees tehä. Ja saatii idea et mennään kattoo leffa! Mentiin leffateatteriin pyörii ja siel meni Man Of Steel. Ostettiin liput (140baht=3,5€), ja venailtiin hetki leffan alkuu. Leffateatteri oli käytännössä samanlainen ku Suomessaki. Leffan alussa tuli perus trailerit ja vähä mainoksia. Ja yhtäkkii siin alko pyörii joku video ilmeisesti Thaimaan kuninkaasta. Kaikki paikalliset nous seisomaan videon ajaks, joten mekin tehtiin samanlailla parin muun länsimaalaisen kanssa. Siinä kateltiin joku kolmen minuutin mittanen video Thaimaan kuninkaan elämästä kuvina. Aika outo fiilishän siinä tuli. Mieti jos Suomessa tulis aina ennen jokaista leffaa parin minuttin pätkä Sauli Niinistön elämästä. Leffa oli aika hyvä, ei ollu onneks dupattu mitä pelättiin vähän ennen leffaa. Leffan jälkeen tultiin takas kämpille tekemään kuolemaa. 

Hotellilta näkymää Chaveng Beachille!

Maananaina oli iha perus välipäivä maattiin vaa rannalla ja otettiin vähä brunaa. Illalla käytiin ostaa Antsille iPadi. Alkuloman rantarolex-kuume on vaihtunu Atel ja Antsil nytte iPad kuumeeks. Loppulomasta ostetaan varmaan autoja tai jotai vastaavaa. Tiistaina sama homma makoiltiin rannalla oli ihan huikee keli! Mentiin senjälkeen ostamaan Atelle iPadia mut ne oli loppu! Noh, me oltii mietitty et otetaan iha iisisti full moon partyihin asti. Mentii vaa illal pelaa bilistä johonki baariin ja kelattiin joskus puol kahen maissa et käydää ny kattoo Sound Clubilla et millane meno siel on. Siel ei ollu oikeestaa ketää, ja justku oltii lähtemäs himaan nukkuu, nii Atte näki seinäl sellasen kyltil mis luki et puol kahen ja puol kolmen välillä on ilmaset juomat baarissa. Tossavaiheessa ei ollu mitään muuta vaihtoehtoo ku hyödyntää baarin anteliaisuus ja jäätiin ottaa maljaa. Havahduttiin todellisuuteen seittämältä aamulla ku oltii kämpillä. Atte uhos et sitä ei väsytä yhtään ja se lähti ryyppäämään lisää, ku mä ja antsi jäätii nukkumaan. Joskus ysin aikaan Atte palas kämpille, ja alko rähisee et miks nukutte et ei voi nukkuu ja sit se lähti ottamaan aurinkoo rannalle. Atte sammu sitte rannalle pariks tunniks ja voitte arvata lopputuloksen. Kaveri palas joskus kahelttoist huoneesee nukkumaan ihan punasena, naama, kaula ja jalat ihan palaneina. Tänää on sitte kärsitty siitä ja Atte ei voi kunnolla ees kävellä. Käytii vaa pelailee tänää bilistä ja huomenna on lähtö Koh Phanganille klo 12.

Thaimaassa kaikki on ilmasta ja mukaan tarttuu lähes päivittäin jonkunnäköstä krääsää,

Kaiken kaikkiaan siirtyminen Phuketista Samuille oli onnistunut juttu! Täällä on ollu huikeet kelit ja aurinko on paistanu viimeset päivät kirkkaalta taivaalta! Full moon partyt on 23.6! Niitä ollaan venattu aika kauan, ja ilmeisesti Eemeliki on matkalla tällä hetkellä Koh Phanganille! Meille on varattuna bungalov sielt bilerannalta kuudeksi yöksi. Siellä menee sitte seuraava viikko. Sen jälkee ois tarkotus mennä Krabille neljäks päiväks ja siitä sitte loppuajaks Koh Phi Phille ja Suomeen paluu on 4.7. 

Palaillaan seuraavan kerran Koh Phanganilta!