Zanzibar Dreaming

Tanzania

(English at the bottom)

Tansanian reissu oli siis edessä kesällä, en sitä oikeastaan suunnitellut millään tavalla. Ostin lentoliput Heinäkuun 24 päivä, ja lensin 25 päivä aikaisin aamulla Amsterdamin kautta Tansaniaan Kilimanjaron lentokentälle. Sieltä pääsin jonkun Norjalaisen kyydissä Moshin kaupunkiin Kilimanjaron juurelle ja menin hostelliin muutamaksi päiväksi. 26 päivä kävin neuvottelemassa Kilimanjaron vaelluksen, ja 27 päivä aamulla olin jo kiipeämässä vuorta. Siitä kerron erikseen seuraavassa postauksessa.

Moshi

Moshi on siis pieni kaupunki Kilimanjaron juurella, ja sieltä lähtee pääosin kaikki Kilimanjaron vaellusreissut. Vietin siellä kaksi päivää ennen Kilimanjaroa, ja sen jälkeen viivyin myöskin päivän Moshissa. Siellä ei ole oikein muuta tekemistä paitsi neuvotella safari- ja kiipeilyreissuja. Otin Moshista bussin Tansanian pääkaupunkiin Dar Es Salaamiin.

Dar Es Salaam

Bussimatka Moshista Dar Es Salaamiin kesti noin 8 tuntia. Pysähdyimme matkalla kerran ja se maksoi noin 10 euroa. Bussi oli hyvässä kunnossa ja matkassa ei muutenkaan ollut mitään valittamista. Saavuimme Dar Es Salaamin laitamille pimeän tulon aikoihin, josta otimme paikallisen tuk tukin hotellille kiipeilykaverini kanssa. Olimme varanneet sieltä huoneen yöksi. Aamulla oli tarkoitus suunnata lautalla Zanzibarille. Kävimme katsomassa vähän yöelämää ja päädyimme paikalliselle karaoke-klubille. Matkalla sinne tuli taas eteen perinteinen taksikuski, joka yritti huijata ''turisteilta'' rahaa. Olin kuitenkin hereillä ja päädyimme saamaan ilmaisen kyydin taksikuskin lähdettyä vihaisena pois paikalta. Karaokessa oli aika hurja meno ja äkkiä kävi ilmi, että paikalliset todellakin osaavat bilettää. Sieltä vielä menimme yhden yökerhon kautta takaisin nukkumaan. Aamulla menin ostamaan lippua lautalle joka lähtisi klo.12, mutta se oli loppuunmyyty. Sain kuitenkin liput johonkin ylimääräiseen lauttaan ja selvisin Zanzibarille neljän aikoihin.

   Dar Es Salaam ei vakuuttanut minua oikein millään tavalla. Kaupunki on aika mitään sanomaton. Toki keskutan ulkopuolelta löytyy rantoja jne. Mutta niille en ikävä kyllä päässyt käymään. Vinkkinä matkailijoille, että kaupungista on vaikea löytää illalla alkoholia tavallisista kaupoista, valloillaan olevan Islamin uskon takia. Joten jos juhliminen kiinnostaa niin varaudu aikaisin.

Zanzibar!

Zanzibarilla pääsin taas kunnolla reissaamisen makuun! Saavuin Stone Towniin, joka on myös saaren pääkaupunki, lautalla. Ja olin varannut yhden yön hostellista ihan vain suunnitelmien puuttumisen takia. Tiedossa oli seuraavana päivänä saaren pohjoisessa kärjessä olevalla rannalla olevista ''Täyden kuun juhlista''. Joten sinne oli suunnattava. Kuitenkin tiedossa oli vielä majoituksen löytäminen Nungwin rannalta, jossa juhlat siis sijaitsevat. Stone Townin hostellissa tapasin kanadalaisen reissailijan, joka oli tekemässä vapaaehtoistyötä Tansaniassa. Hän oli käymässä Zanzibarilla juhlien takia, ja suunnittelimmekin hänen kanssaan reissun Nungwille. Varasimme hostellin ja hengailimme Stone Townissa sen illan ja seuraavana aamuna suuntasimme Nungwin hostelliin. 

   Saavuimme hostelliin ja hostellin isäntä osoittautui aivan huikeaksi tyypiksi. Saimme aina ilmaisen kyydin kauppaan/rannalle/ihan mihin vaan. Aamupala oli ilmainen ja hän teki kaikkensa hostellin vieraiden eteen. Illalla oli tiedossa juhlat ja koko hostelli oli tottakai suuntaamassa sinne. Bileet järjestetään Kendwa Rocks hotellilla ja paikka tuntui siltä, että koko saari oli paikanpäällä. Aivan uskomattomien juhlien jälkeen selvisimme aamulla takaisin hostellille. Ja siitä jatkoimme suoraan rannalla makoilemaan. Hostellin asukkaat osoittautuivat kaikki hyviksi tyypeiksi ja kaikki päätyivät loppujen lopuksi viettämään siellä useamman päivän mitä olivat suunnitelleet. Minulla oli suunnitelmissa viettää Nungwissa kolme päivää, mutta päädyin loppujen lopuksi hengailemaan siellä viikon verran, koska koko viikko siellä oli niin hauskaa aikaa. Hostellin omistajaa kutsuttiin Crazy Maniksi. Ja viikon jälkeen kun olin lähdössä niin hän lupasi, että voin jäädä ilmaiseksi niin kauaksi aikaa kun haluan. 

   Nungwista lähdimme haikein mielin uusien ystävieni kanssa Kiwengwan rannalle yhdeksi yöksi. Calvin (Tansania) ja Emilio (Kolumbia), keihin tutustuin Nungwissa, olivat varanneet sieltä majoituksen ja he kutsuivat minut mukaan. Menin tietenkin ja mukaan tarttui vielä Sveitsiläinen Nanette. Kiwengwassa oli oikeastaan matkan ainoa kunnon hotelli ja nautimmekin siitä täysin siemauksin. Kunnia myös hotellin omistajille, jotka antoivat meidän nukkua nelistään kahden hengen huoneessa.

   Seuraavana päivänä Calvinin ja Emilion oli aika suunnata takaisin Tansanian mantereelle, joten otimme taksin Stone Towniin ja menimme ostamaan heille lippuja lauttaan. Ikävä kyllä kaikki lautat olivat loppuunmyytyjä, joten päädyimme ostamaan heille lennot Dar Es Salaamiin. lentäminen oli itseasiassa halvempaa, joten heillä kävi hyvä tuuri sen suhteen. Menimme sen jälkeen Naneten kanssa yöksi hostelliin ja päädyimme käymään vähän Stone Townin yössä.  Stone Town on erittäin mielenkiintoinen ja kaunis kaupunki, joka on tehty kokonaan kivestä. Kaupungilla kävellessä tulee mieleen Pirates Of The Caribbeanin kaupungit. Linnan muurit on kokonaan mustan ruudin peitossa ja sen sisällä oleville kaduille eksyy uskomattoman helposti. Hostellimme oli muun muassa Freddie Mercuryn synnyintaloa vastapäätä. 

   Suuntasimme seuraavaksi Naneten kanssa Jambianiin, joka oli matkani viimeinen kohde. Jambiani on erittäin hieno ranta, jossa on tosin erittäin suuri vuorovesi. Ranta on valloillaan purjelautailijoita. Harmittaa etten ehtinyt kokeilla. Se näytti erittäin mukavalta puuhalta. majoituimme rannalla olevassa hostellissa, jossa oli tietenkin erittäin rento meininki. Vietimme siellä kolme päivää ja tapasimme myös Nungwin hostellin porukkaa, joten aika kului taas erittäin nopeasti. Kolmen päivän jälkeen oli aika suunnata takaisin Dar Es Salaamiin.

 House of wonders and Stone Town castle

 Nungwi Full Moon Party

 Calvin and Crazy Man!

Zanzibar dreaming

Zanzibar oli aivan erilainen kohde mihin olin tottunut edellisillä reissuillani. Tämä oli myös ensimmäinen reissu minkä tein yksin, joten sen takia varmastikkin tutustuin enemmän uusiin ihmisiin. Yksin reissaaminen oli oikeastaan tosi mielenkiintoista ja varmasti tulevaisuudessa tulen lähtemään yksin reissuun uudestaan. Olen ennen ollut saarilla reissaamassa Thaimaassa ja Indonesiassa ja Zanzibarilla oli jotenkin erilainen fiilis. Saarella ei ollut niin ruuhkaista ja se on ehkä tarkoitettu enemmän pakettimatkoille kuin reppureissaukseen. Kuitenkin vietin siellä mukavat pari viikkoa ja lensin haikein mielein kotiin. Afrikka kuitenkin valloitti sydämeni ja sinne on suunnattava uudelleen heti kun siihen riittää aikaa!

 Jambiani beach life!

 Stone Town

 Crazy house people!

 Crazy house people!

ps. Kuvia en oikein onnistunut ottamaan kun Zanzibarilta, joten niitä on vähän heikosti tässä postauksessa.

English lesson

I went to Tanzania to climb Kilimanjaro on July 2017. This blog post is about everything else than Kilimanjaro, because that is up on my next post. So here I am talking about going to Zanzibar mostly and other parts of Tanzania.  

I flew to Kilimanjaro airport and spend couple days at Moshi before climbing the mountain. After Kili, I came back to Moshi for a night and took a bus to Dar Es Salaam. I did not really find Dar for a sweet spot to stay so I went to check nightlife and next morning I took a ferry to Stone Town in Zanzibar. Stone Town is really cool town where time seems to have stopped on those pirate years. Whole town looks like it was just yesterday under a pirate invasion. I spent there one night and went to hostel at Nungwi. There was a full moon party which was amazing time for me! We had a great group of people in our hostel and everybody ended up staying for a week instead of couple days. I made loads of new friends and I started to see perks of travelling alone. 

  After Nungwi I went to beach called Kiwengwa with Calvin, Emilio and Nanette who I met at Nungwi. We spend there a night at nice hotel and next day we went back to Stone Town to say goodbye to Calvin and Emilio. Me and Nanette stayed a night at Stone Town and we went to party a bit before heading to Jambiani beach for a few days before it was my time to go home. Luckily we met some people who were in same hostel with us at Nungwi so we had a great time with them and then was my time to fly back to Finland.

I really enjoyed travelling alone as this was my first time doing it. I met so many new people and I fell in love with Africa. I definitely need to go back some day.. hopefully soon! Just a shame that there is so many places to visit and such a little time...

-Kim Miettinen

    

Roadtrip to Amsterdam!

Muutama viikko sitten mietittiin Joelin kanssa, että vielä olisi aikaa tehdä jonkun näköinen reissu kesän aikana. Kesä meni kokonaan Suomessa paljon mökkeillessä ja yleisessä pyörimisessä. Miku oli lähtemässä työreissulle viikonlopuksi (22-24.8) Amsterdamiin. Ja saimmekin siitä loistavan ajatuksen lähteä samaksi viikonlopuksi Dameihin. Aluksi meidän suunnitelmissa oli lentää sinne perjantaina 22 päivä ja punkata samassa huoneessa missä Miku nukkui. Suunnitelmat muuttuivat loppujenlopuksi siihen muotoon, että lähdimmekin autolla Ruotsin, Tanskan ja Saksan läpi pienelle roadtripille. Suunnitelmat selkiytyivät kun saimme vielä yhden kaverin mukaan ja sitten olimmekin jo tien päällä.

Mentiin lautalla Turusta Tukholmaan, josta lähdimme ajamaan suoraan Amsterdamiin, emme tehneet menomatkalla yhtään turhia pysähdyksiä, vaan ajoimme suoraan ilman nukkumistaukoja. Käytännössä kaksi oli aina etupenkillä hereillä ja yksi nukkui takapenkillä. Saavuimme perjantai-aamulla Amsterdamiin, jonne olimme varanneet päivää aiemmin hotellin. Paikanpäällä kävi ilmi, että joutuisimme odottamaan huonetta vielä muutaman tunnin, joten jätimme matkatavarat hotellille säilöön ja lähdimme metsästämään parkkihallia. Amsterdam on siis autoilijan helvetti. Törkeät parkkeerausmaksut kaikkialla. Ja ilmeisesti auton renkaaseen isketään lukko tai se hinataan samantien pois jos parkkeeraus on väärin. Jouduimme jonottamaan Olympiastadionin parkkihalliin suunnilleen tunnin verran. 

Vaihdomma hotellille päästyämme nopeasti vaatteet ja suuntasimme samantien kaupungille kellon lyödessä kolme. Amsterdamissahan, kuten kaikki varmasti tietävät, on kannabiksen polttelu sallittua. Ja koko keskusta onkin yhtä isoa coffee shoppia. Tuntui, että kaikki turistit ovat tulleet paikanpäälle pelkästään pilven takia. Mekin vierailimme muutamassa coffee shopissa, toki ilman pilveen sekaantumista. Yleisesti niissä vallitsee rento tunnelma ja monissa paikoissa on biljardi-pöytiä ja sohvia ihan vain hengailua varten. Jossain vaiheessa kävimme syömässä ja aloimme pikkuhiljaa siirtymään oluen suuntaan. Joimme siinä pitkin iltaa ja joskus kymmenen aikoihin Joel ja Ilari päättivät lähteä nukkumaan satunnaisista syistä johtuen. Itse jäin kaupungille odottamaa Mikua, jonka kanssa lähdimme katsastamaan yöelämää. Kävimme katsastamassa punaisten lyhtyjen alueen (toinen asia mistö Amsterdam tulee mieleen). Kadut täynnä isoja ikkunoita, missä on äärimmäisen seksikkäitä naisia myymässä itseään. He maksavat siitä toiminnasta veroa, joten kai se on ihan hyvä ammattivalinta joillekkin. Sen jälkeen kävimme muutamalla klubilla, mutta meno ei ollut mitenkään erikoista ja joskus kolmen aikoihin suuntasimme taksilla omille hotelleille.

Punaisten lyhtyjen aluetta

Lauantai aamuna heräsimme joskus yhdeltätoista ja lähdimme Heineken museoon. Heinekenhän on Amsterdamin ylpeys ja sen huomasi kaikkialla Heineken oluen halvasta hinnasta ja lukuisista mainoksista. Itse museo oli hieno ja siitä oli tehty ns. "Heineken kokemus". Kierrokseen kuului oluen maistelua, sen etikettien suunnittelua, 4D-teatteria sun muuta. Kierros maksoi 18€ joka sisälsi kolme olutta. Rahalle sai siis hyvin vastinetta. Kierroksen jälkeen oli vielä ilmainen ajelu veneellä kanaaleita pitkin keskustaan, joka kruunasi erinomaisen museokäynnin. Kävimme syömässä Vapianossa, jonka jälkeen alkoi taas perinteinen kaljan kittaaminen. Tällä kertaa olimme hotellilla ja kävimme ostamassa sinne juomat. Lähdimme joskus klo.12 yöhön koko porukalla ja suuntasimme Club Escapeen. Olimme selkeästi olleet edellisenä iltana väärissä paikoissa, koska Escape oli aivan huikea yökerho. Olimme siellä loppuun asti jonka jälkeen menimme hotellille nukkumaan.

Club Escape

Heräsimme sunnuntaina tasan yhdeltätoista, joka oli myös check out-aika. Otimme taksin parkkihalliin, jossa jouduimme suuriin ongelmiin maksun kanssa. Kaikissa listoissa luki, että päivä maksaa noin 8€. Menin maksamaan meidän ~20€ laskua ja ruutuun pamahti summaksi 116€. Lähdimme selvittelemään asiaa tiskille, jossa kävi ilmi, että kahdeksan euron summa pätee silloin, kun menee julkisilla parkkihallilta hotellille ja tulee julkisilla hotellilta parkkihallille. En voi aina ymmärtää näitä ratkasuita, mutta selvisimme tuplamaksulla ~40€ mukavan työntekijän ansiosta. Vielä oli yksi kiertokäynti edessä, nimittäin Ajaxin kotistadionin kierros! Menimme paikanpäälle vain tajutaksemme, että Ajax pelaa samana päivänä ja kierroksia ei tehdä. Niinpä lähdimme ajamaan kohti Hampuria, joka oli sovittu takaisintulomatkan ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi. Hampuri on kyllä äärimmäisen tyylikäs kaupunki, vaikka emme siellä kauaa pyörineetkään niin se jäi kyllä mieleen positiivisesti. Sieltä jatkoimme kohti Kööpenhaminaa, jonne selvisimme suunnilleen keskiyön aikoihin. Meillä oli tarkoitus käydä katsomassa Köpiksen vapaakaupunki Christianiaa. Joskus 30-vuotta sitten hipit ja kodittomat valtasivat keskeltä Kööpenhaminaa vanhan kasarmialueen, jonne he perustivat Christianian. Siellä ei käytännössä ole lakeja ja kaikki tekee mitä haluaa. Hengailimme siellä muutaman tunnin ja täytyy myöntää, että sen vapaa ilmapiiri veti kyllä puoleensa. Siitä eteenpäin nukuin takapenkillä kahdeksan tuntia, jonka aikana auton akku oli tyhjentynyt ja jouduimme kuulemma odottamaan tunnin jotain korjaajaa, joka oli hoitanut homman minuutissa. Heräsin joskus 200km ennen Tukholmaa ja loppumatka sujuikin ilman suurempia kommelluksia.

Hampurin satamasta

''Vapaakaupunki''

Kilometrejä tuli torstai-aamusta keskiviikko-aamuun noin 3700. Amsterdam jäi päälimmäisenä mieleen kaikista paheistaan, mutta myöskin siitä miten paljon se eroaa tyypillisestä Eurooppalaisesta pääkaupungista. Siellä vallitsi ehkä jopa sellainen pikkukaupungin tuntu vaikka se oli täynnä turisteja. Liiketalot sun muut loistivat poissaolollaan ytimessä. 

Turistit yöelämässä

Kirjoitan tätä blogitekstiä junassa Budapestistä Kosiceen Slovakiaan, jonne siirryin pelaamaan jääkiekkoa täksi kaudeksi! Eli kirjoittelu jatkuu nyt tasaisemmin kun ollaan taas ulkomailla ja reissataan ympäri Venäjää jääkiekon merkeissä! 

-Kim Miettinen

Jumping down from the sky!

Sueraavan päivänä oli taas perinteinen 6.30 herätys.. Toi kellonaika ei oo ehkä ihan se sopivin Las Vegasissa. Selvittiin taas hallille ja voitettiinkin peli! Pelin jälkeen takaisin hotellille ja rutiininomaisesti altaalle makoilemaan. Heräiltiin sieltä kolmen aikoihin ja menimme lounaalle. Jatkoimme siitä matkaa Stratosphere torniin, joka on Las Vegasin korkein rakennus, ja Yhdysvaltojen korkein vapaasti seisova näkötorniksi tarkoitettu rakennus. Hotellin asukkaille sisältyy ilmainen sisäänpääsy torniin, joka on ihan mukava lisä. Ylhäällä onkin aivan uskomattomat näkymät. Kännykän kamera ei missään nimessä pysty ikuistamaan sitä näköalaa. Jokapuolella on korkeita vuoria, ja tietenkin Las vegasin strip. Tornin katolla on myös kolme maailman korkeinta huvipuistolaitetta. Niissä ei ikävä kyllä tälläkertaa ehditty käymään, mutta seuraavalla Las Vegasin reissullla ne ovat ehdottomia kohteita!

 X-Scream huvipuistolaite

 Skujumping menossa ja alhaalla hotellin uima-allas

 Näkymää tornin huipulta stripille

Tornin huipulla käymisen jälkeen aloimme suunnittelemaan illanviettoa. Päädyimme kuuden aikoihin Treasure Island hotellin kyljessä olevaan Senior Frog baariin. Siellä vierähti muutama tunti, jonka jälkeen suuntasimme Palazzon kasinolle. Tunnin uhkapelaamisen jälkeen osa porukasta lähti takaisin hotellille, kun taas osa jatkoi matkaa Venetianin kanaalille. The Venetian hotellin sisällä on siis pieni pätkä kanaalia hotellin teeman mukaan. Kattoon on maalattu taivas, joka näyttää ällistyttävän aidolta ja sisällä ollessaan tuntuukin, että olisi kirkas päivä. Siellä hetken käveltyämme mekin suuntasimme takaisin hotellille, tietty herätysaika (6.30) mielessä.

Perjantaina kaikki aamurutiinit selvitettyämme löysimme itsemme taas pelin keskeltä, jonka tällä kertaa hävisimme. Se tiesi osaltamme turnauksen päättymistä ja sijoittumista kolmanneksi. Perjaintain meillä oli suunnitelmissa mennä Hooverin padolle, mutta pelin jälkeen kaikki olivat niin väsyneitä, ettei matkaseuraa tällä kertaa löytynyt. Perjantai meni suhteellisen samalla kaavalla kuin torstaikin. Eli lähdimme stripille ja pidimme hauskaa joukkueen kesken. Perjantai oli osalle joukkueesta viimeinen päivä Vegasissa, joten kaikilla meni suhteellisen myöhään ja hauskaa oli. Las Vegasissa ei kyllä ihan heti tekemisen puute iske. Osa otti tatuointeja ja osa uhkapelasi. Lauantai aamulla sitten osa porukasta kärsi huomattavasti krapulasta. Itse en onneksi ole koskaan ollut sen suurin fani, joten tälläkin kertaa selvisin ilman. Päivä meni taas enemmän tai vähemmän altaalla ja buffetissa. Illalla oli sitten tiedossa häät. Kukaan ei oikeen tiennyt kuka on menossa naimisiin. Meille vaan sanottiin, että tulkaa tiettyyn kellonaikaan tornin huipulle jääkiekkomailat mukana. Noh, menimme paikanpäälle kuuden pelaajan voimin. Ja siellä jonkun yliopiston valmentaja oli sitten päättänyt mennä naimisiin Las Vegasissa. Ei ehkä tulisi itselle ekana mieleen tehdä samaa temppua kahden päivän varotusajalla. Kun häävieraina oli meidän joukkueen pelaajien vanhempia keistä kukaan ei tuntenut juhlaparia, ja muutama pelaaja niin ikää maan toiselta puolelta. Näin vain Yhdysvalloissa! Meidän pelaajien tehtäväksi siis siunaantui pitää mailoja ylhäällä kun morsian kävelee niiden alta alttarille. Häiden jälkeen jatkoimme muun seurueen kanssa tornin baariin, josta jatkoimme jälleen stripille. Samat rutiinit kuin edellisinäkin päivinä ja tällä kertaa palasimme kuudelta aamulla hotellille.

 Hääpari ja ilmeisesti morsiamen vanhemmat. Hääkuva rakkaudesta lajiin!

Juhlistamassa tuntematonta hääparia!

Sunnuntaina olikin tiedossa Skyjumping! Hyppäys alas Stratoshpere tornin huipulta. Hintaa tälle huville tulikin 90 dollaria. Alennusta tuli 30 dollaria, koska asuin hotellissa. Yksi parhaista kokemuksista koskaan! 90 dollaria on naurettava hinta tollaisesta huvista. Hypyn jälkeen alkoi sitten hieman oireilla kuumetta, ja loppupäivä meni ihan kokonaan vaan makoillessa hotellin sohvilla. Sunnuntai oli myös meidän viimeinen päivä Las Vegasissa ja lennosta ja paluusta Suomeen kirjoitankin myöhemmin.

-Kim Miettinen

Viimenen viikko Krabi ja Koh Phi Phi

Vika yö meni Koh Phanganilla siihen malliin et oli varmaan ennätys tuskaset olosuhteet meiän bungalowissa. Mä ja Anton siirryttiin yöllä nukkumaan terassille. Aina kun oli just saanu unenpäästä kiinni, niin joku apina britti alko huutaa jossain lähellä ja heräs just sopivasti uudestaan. Hyvien noin kahen tunnin yönien jälkeen lähettiin kamojen kanssa satamaan ja Krabia kohti. Satamassa oli kaikki Koh Phanganin nuoret tunkemassa lauttoihin. Joten siellä meni joku parituntii sähläämiseen lippujen ja muiden turhien asioiden kanssa. Lautta tungettiin ihan täyteen ja siinä parituntii istuttiin rappusilla keulassa. Tultiin Surat Thanin satamaan ja meiät ohjattiin bussiin. Oltiin joskus seiskalta illalla Krabilla, otettiin vaa joku hotelli uima-altaalla ja chillailtiin illalla altaalla ja mentiin ajoissa nukkumaan.

Keskiviikkoaamulla herättiin ja checkattiin ulos hotellista, josta lähettiin Ao Nangiin, joka on vissiin Krabin turistikeskus. Se oli kyl ylivoimasesti tän reissun hiljaisin mesta. Päätettiin heti keskiviikkoiltana, että siel ei kauaa pyöritä. Jokatapauksessa torstaille oli suunnitteilla retki Tiikeri Temppelille. Luettiin jostain et siel ois Thaimaan hienoimmat maisemat. Saavuttiin paikanpäälle joskus yhen aikoihin ja lähettiin maksaa hintaa rappusiin temppelille. Tiikeri temppelille mennään siis 1300 rappusta ylöspäin vuoren päälle. Asiaa ei helpottanut ollenkaan rappusten, noin pystysuora kulma ylöspäin. Rappusissa meni joku puoltuntii, kunnes saavuttiin ylös temppelille. Se oli kyl reissun rankin kokemus ylivoimasesti. Meni ihan kunnon treenistä! Hyvä toisaalta et sitäki tulee vähän tehtyy. Kaikki kuvat sieltä on Eemelin kameralla ja ei just nyt saatavilla joten sielt ei oo mitään kuvia nyt tähän hätään. Oltiin ylhäällä jonku tunnin verran ku alko vähä heikottaa itse kutakin se nousu ylös niin piti ottaa vähä happee ja istuskella Buddhan vieressä. Alastulo oli kans suhteellisen hidasta puuhaa. Jalat alko tärisee parinsadan rappusen jälkeen ja alhaalla oli jalat suhteellisen rikki. Matkalla nähtiin kun apinat pelleili rappusilla. Niitä alko näkymään kokoajan ja ne liuku kaiteita pitkin ja leikki toistensa kanssa. Saatiin ihan hyviä kuviakin niistä hyppimässä puissa jne. Oltiin alhaalla niin nähtiin siellä myös jonkunnäkönen luontopolku. Mentiin tottakai sinnekkin kävelemään. Alussa oli pienet rappuset jotka otti jo koville. Ennen luontopolun alkua oli kyltti missä luki "ei saa mennä ilman hihoja ja pitkiä lahkeita". Meil oli tietenkin kaikilla hihattomat ja shortsit päällä. Otettiin riski ja mentiin viidakon syövereihin. Viidakossa oli kaikennäkösiä luolia ja munkkien asutuksia. Ne oli rakentanut niin alkeelliset olosuhteet et siel ei pärjäis varmaan yhtä yötä kunnolla. Pyhimpään munkkien rukoilupaikkaan piti mennä ryömimällä. Nähtiin myös kaikennäkösiä pikkuhyönteisiä. Hämähäkit tosin oli ihmisen pään kokosia ja vähän kuumotteli kävellä siellä keskellä viidakkoa puolen metrin levysellä polulla. Ei viivytty siel loppujenlopuks kauheen kauaa ku kaikki oli jo niin loppu niistä rappusista, joten lähettiin takasin hotellille. Torstai-ilta meni vaan bilistä pelaillessa ja mentiin aikasin nukkumaan seuraavan päivän siirtymistä varten.

Krabilla oli reissun yks parhaista hotelleista! 20€ yö!

Krabil oli niin tylsää välillä, et ei ollu muuta tekemistä kun kasvonaamiot..

Perjantaina lähettiin aamulla Koh Phi Phi saarelle. Siin on kyl ylivoimasesti hienoin paikka missä ollaan täl reissul oltu! Saavuttiin tälle paratiisisaarelle ja lähettiin kiertelee paikan ainoota kylää. PhiPhillä ei oo yhtään autoo ja koko saarella on vaan muutamassa paikassa asutusta Tonsai-kylän lisäksi. Tonsai-kylä on puhtaasti pelkällä turistibisneksellä elävä mesta. Siellä oli oikeestaan pelkästään britti nuorisoa bilettämässä. Meil oli sopivasti suunnitelmissa viettää koko viikonloppu PhiPhillä, joten suunnattiin sitten pe illalla rannalle vähän katsastamaan PhiPhin yöelämää. Se oli oikeestaan samanlainen kun haad rin ranta fullmoonien aikaan, paitsi että jengii oli noin 1/5 fullmooneista. Juhlittiin siellä johonki kolmeen asti ja sit saatiin päähämme mennä ottamaan leimaa. Anton, Atte ja Eemeli otti legendaarisen BANNOK leiman kylkeen! Jengi vähä ihmetteli mitä se meinaa, se ei oo ihan selvää meillekkään nii yritettiin pähkäillä sitä sitte yhessä. Joskus kuudelta oltiin valmiina ja jälki oli legendaarista! Mentiin nukkumaan sen jälkeen, koska aamulla oli suunnitteilla reissu legendaariselle The Beach leffan kuvauspaikalle Maya Baylle!

Reissun paras (tai huonoin) idea! Ite onneks pysyttelin leimoista erossa.

Lauantaina herättiin joskus yheltä, käytiin syömässä aamupala ja käveltiin satamaan kyselemään taxiveneen hintoja Maya Baylle. Löydettiin suht halpa venekuski ja se vei meiät sellaseen kasaan lautoja jota kutsutaan pitkähäntäveneeksi. Matka Maya Baylle vei jotain puoltuntii ja välil tuntu et se vene vois hukkuu ihan millon vaan. Selvittiin kuitenki perille ja mentiin vähän kattelee paikkoja. Olihan se ranta varmaankin kaikkein hienoin koko reissulla. Tosin siellä oli ihan naurettava 200 bahtin saarimaksu, minkä pitäis käytännössä taata rannan puhtaanapidon. Rannan koko vasen osa oli ihan täynnä kaikennäkösiä roskia ja vesi sillä puolella oli sellasta mihin ei koskaan uskaltais mennä uimaan. Onneks kaikki roska oli ajautunu sille puolelle rantaa ja oikee puoli oli sitä paratiisirantaa mitä tultiin hakemaan. Otettiin brunaa parituntii siellä ja lähettiin takas Tonsaille. Illalla taas ajauduttiin rantabileiden kautta samaan tatuointiliikkeeseen kun perjantainakin. Tälläkertaa Anton ja Eemeli otti timantit nilkkoihin. Käytiin niidenjälkeen vielä rannalla pyörähtää ja mentiin nukkumaan joskus aamukuudelta. 

Maya Bay!

Joku laguuni Maya Bayn toisella puolella. (hyvä vaimariraja)

Johtava farmaseutti veneenkorjauspuuhissa!

Thaimaan hienoin ranta!

Sunnuntaina oli klassinen päivä millon herättiin neljältä käytiin syömässä ja pelattiin bilistä illalla. Ei oikeen mitään ihmeellistä kerrottavaa. Käytiin tosin hankkimassa seuraavalle päivälle liput Phukettiin. Illalla homma ajautu taas vähän käsistä ja Atte kävi ottaa neljältä aamulla leimaa käteen.

Tänään aamulla herättiin joskus yheltä ja käveltiin suoraan lauttaan. Lauttamatka kesti joku puoltoist tuntii. Otettiin taksi Patong Beachille, etittiin hotelli ja käytiin ostaa taas kaikenlaista krääsää kaupoilta. Emppu hankki myös lentoliput Bangkokkiin kun sen lento lähtee sieltä torstaina. 

Kahen vikan illan suunnitelma on juhlia vielä Patongilla ja huomenna käydään päivällä Karon beachilla taistelemassa hengestä punasten lippujen aallokossa! Paripäivää jäljellä ja takas Suomen kesään!

Full moonit lähestyy!

Viime kirjotuksesta onki vierähtäny vähä enemmän aikaa, ku ollaa tehty kaikennäköstä ja tullu juhlittua kans pikkusen.

Lauantaina oli aika löysä päivä. Herättiin joskus kolmelta ja käytii ajelee tunti skobilla vielä. Palautettiin ne neljältä ja mentii makaamaan rannalle pariks tunniks. Illalla ostettiin sellaset pääsyliput jääbaariin. Siel oli -7 astetta, ja joku oli käyny vääntää sinne iha huikeita jääveistoksia. Vois kyl kuvitella et siihen kuluu aika paljon sähköö sen huoneen ylläpitämiseen. Aloteltiin siellä ja mentiin joskus kahentoist maissa vaahtobileisiin Sound Clubille. Ei oltu ees nähty sellast mestaa ennen ja kävi ilmi et se on ylivoimasesti Koh Samuin paras klubi. Siellä sitte reivattiin ja sekoiltiin johonki neljään asti ja alettii ihmettelee et miks tää mesta ei mee kiinni. No ei siin sit muu auttanu ku taistella loppuun asti. Sound Club meni kiinni joskus seiskalta aamulla ja oltiin iha rikki siinä vaiheessa. Siel jatku kuitenki yläkerras reivaaminen ja siin ulkopuolel oli kans sellanen tila mis bileet jatku. Oltiin siin vaihees iha kaikkemme antaneita ja lähettii nukkuu kämpille. 

Lähössä radalle ennen vaahtobileitä!

Herättiin taas aivan käsittämättömän myöhään ja oltiin aivan paskana. Kaikil oli kropat täynnä mustelmia ja ruhjeita ku liuttiin vaahdossa edellisenä iltana. Mietittii et mitä tässä vaiheessa voi ees tehä. Ja saatii idea et mennään kattoo leffa! Mentiin leffateatteriin pyörii ja siel meni Man Of Steel. Ostettiin liput (140baht=3,5€), ja venailtiin hetki leffan alkuu. Leffateatteri oli käytännössä samanlainen ku Suomessaki. Leffan alussa tuli perus trailerit ja vähä mainoksia. Ja yhtäkkii siin alko pyörii joku video ilmeisesti Thaimaan kuninkaasta. Kaikki paikalliset nous seisomaan videon ajaks, joten mekin tehtiin samanlailla parin muun länsimaalaisen kanssa. Siinä kateltiin joku kolmen minuutin mittanen video Thaimaan kuninkaan elämästä kuvina. Aika outo fiilishän siinä tuli. Mieti jos Suomessa tulis aina ennen jokaista leffaa parin minuttin pätkä Sauli Niinistön elämästä. Leffa oli aika hyvä, ei ollu onneks dupattu mitä pelättiin vähän ennen leffaa. Leffan jälkeen tultiin takas kämpille tekemään kuolemaa. 

Hotellilta näkymää Chaveng Beachille!

Maananaina oli iha perus välipäivä maattiin vaa rannalla ja otettiin vähä brunaa. Illalla käytiin ostaa Antsille iPadi. Alkuloman rantarolex-kuume on vaihtunu Atel ja Antsil nytte iPad kuumeeks. Loppulomasta ostetaan varmaan autoja tai jotai vastaavaa. Tiistaina sama homma makoiltiin rannalla oli ihan huikee keli! Mentiin senjälkeen ostamaan Atelle iPadia mut ne oli loppu! Noh, me oltii mietitty et otetaan iha iisisti full moon partyihin asti. Mentii vaa illal pelaa bilistä johonki baariin ja kelattiin joskus puol kahen maissa et käydää ny kattoo Sound Clubilla et millane meno siel on. Siel ei ollu oikeestaa ketää, ja justku oltii lähtemäs himaan nukkuu, nii Atte näki seinäl sellasen kyltil mis luki et puol kahen ja puol kolmen välillä on ilmaset juomat baarissa. Tossavaiheessa ei ollu mitään muuta vaihtoehtoo ku hyödyntää baarin anteliaisuus ja jäätiin ottaa maljaa. Havahduttiin todellisuuteen seittämältä aamulla ku oltii kämpillä. Atte uhos et sitä ei väsytä yhtään ja se lähti ryyppäämään lisää, ku mä ja antsi jäätii nukkumaan. Joskus ysin aikaan Atte palas kämpille, ja alko rähisee et miks nukutte et ei voi nukkuu ja sit se lähti ottamaan aurinkoo rannalle. Atte sammu sitte rannalle pariks tunniks ja voitte arvata lopputuloksen. Kaveri palas joskus kahelttoist huoneesee nukkumaan ihan punasena, naama, kaula ja jalat ihan palaneina. Tänää on sitte kärsitty siitä ja Atte ei voi kunnolla ees kävellä. Käytii vaa pelailee tänää bilistä ja huomenna on lähtö Koh Phanganille klo 12.

Thaimaassa kaikki on ilmasta ja mukaan tarttuu lähes päivittäin jonkunnäköstä krääsää,

Kaiken kaikkiaan siirtyminen Phuketista Samuille oli onnistunut juttu! Täällä on ollu huikeet kelit ja aurinko on paistanu viimeset päivät kirkkaalta taivaalta! Full moon partyt on 23.6! Niitä ollaan venattu aika kauan, ja ilmeisesti Eemeliki on matkalla tällä hetkellä Koh Phanganille! Meille on varattuna bungalov sielt bilerannalta kuudeksi yöksi. Siellä menee sitte seuraava viikko. Sen jälkee ois tarkotus mennä Krabille neljäks päiväks ja siitä sitte loppuajaks Koh Phi Phille ja Suomeen paluu on 4.7. 

Palaillaan seuraavan kerran Koh Phanganilta!

Koh Samui!

Noniin jatkoo siis edelliseen juttuun.

Koh Samui on aika letkee mesta! Herättiin siel Maenam rannan bungalovis käytiin uimas ja lähettiin Chavengin rannalle mistä etittiin hyvä majotus koko viikoks mikä ollaan tääl Samuilla. Löyty ihan huikee paikka! Joku P&P resort tai jotai. Maksaa 900bathii (22,5€) yö ja sisältää uima-altaan ja kolmenhengen huoneen. Matkaa rannalle on noin 30metrii. Chaveng on vissiin Samuin bileranta ja käytiin tsekkaa ranta joka on aika pitkä ja hieno.

Vuokrattiin päivällä skootterit ja lähettiin ajelemaan ja ettii vesiputouksii, jotka on Samuilla nähtävyys. Löydettii pariki putousta ja viidakossa rämpimisen jälkeen käytiin uimassa niiden alapuolella. Ajeltiin takasin hotellille ja käytii kahvilla. Illalla lähettii ulos. Tääl on iha nättei klubei mut yks miinus verrattuna Patong beachiin on et ne on täynnä joko Kiinalaisia nuoria ketkä yleensä ottaa Suomessa linnuista kuvia, tai sitte brittinuoria. Ei ollu yhtää fiilistä juhlii, joten ei oo mitää ihmeellisempää kerrotavaa. Käytii vaa uimas ja mentii nukkuu.

Herättii joskus kahelttoista käytii aamupalal ja otettii skootterit alle ja lähettii ettii Samuin hienointa rantaa (kuulemma) Chong Mun beach tai vastaava. Se oli sellanen pieni hiljanen ja siisti ranta. Tälkertaa unohdettii ottaa kuvii siitä. Lilluttii siel vedes jonku tunnin verran ja lähettii ajaa takas. Just ennen hotellii toisesta skobasta puhkes rengas ja rullailti loppumatka. Vietii se siihe parkkiin ja hotellin omistaja tuli sanoo et meiän pitää maksaa se ja halutaanko hoitaa ite vai palkkaakse jonku siihen puuhaan. Ei tietenkää jaksettu tehä asialle mitään nii annettii sille avain ja mentii safkaa. Pelättiin et sielt voi tulla ihan minkä vaan kokonen lasku, mut ku tultii syömästä nii se jo toi meille laskua joku oli 200bathii (5€) renkaannvaihdosta. Eli ei käytännössä mitään! Illalla taas lähettiin ulos ja tänää oli vähä parempi meno! Rannal oli huikeet rantabileet ja klubeillaki oli jengii enemmän! Tultii äske kämpille ja kirjotan nyt tätä ku ei väsytä eikä oo parempaakaa tekemistä. Käytii kyl äsken uimas viel.

Joskus ylihuomenna tulee lisää tekstii. Huomenna ois tarkotus lähtee viel skoottereilla liikenteeseen ku on vika päivä jäljellä vuokra-aikaa.

Sekopäistä toimintaa

Huhhuh, on ollu aika rankka viikonloppu.. Tosiaan oltiin pe ja la aika hämärän rajamailla siel tequila shottibaaris. Kierreltii klubeja ja kaikennäköstä mestaa löyty, ei vaa oo jääny kauheesti muistikuvaa mistään paikasta. Vuokrattii la illalla skobat alle ja käytii Phuket Townis yömarkkinoil siel oli äärimmäisen halpaa ja mukaan tarttu kaikennäköstä ja Atelle pahanlaatuinen ripuli. 

Sunnuntai aamulla sitte Atte jäi makoilee hotellille kun minä ja Antsi otettii skobat ja lähettii ettii rantoja. Seki reissu oli aika sekava ku yhtäkkii oltii jonku just valmistuneen hotellin aulassa ajelemassa ja siivojat vaa räkätti eikä niit pahemmin kiinnostanu. Senjälkee lähettii ettii reittii jollekki vuorelle ja jouduttii pahoihin ongelmiin ku sinne ei oikee kulkenu mitään teitä. Jonkunnäköne 20vuotta sitte viimeks käytössä ollu reitti bongattii ja mentii sinne lopputuloksena se, että meiän piikkiskoba ei vääntäny niit pystysuorii teitä ja jouduttii kääntyy takasin. 

Illalla tuli sitte aika paha myrsky ja oltii vaa sisällä. Meil tuli kans reittisuunnitelmii pieni muutos ku lähetäänki huomenna jo Koh Samuille, jossa ollaan fullmooneihin asti jolloin siirrytään Koh Phanganille ja fullmoonien jälkee Krabin kautta Koh Phi Phille. Patong beach on iha nätti mesta mut täält loppuu tekemine aika äkkii jos ei haluu pelkästää ottaa maljaa. Etitään Samuilta aluks ainaki vähä rauhallisempi ranta jo chillataa siel jonku aikaa.

Atte ja Antsi shoppaili vähä näit aitoi ranta rolexei yömarkkinoil!

Jotai rantoi mis käytii ja myrsky oli vähä nousemassa nii kelattii et noi punaset liput tarkottaa et me voidaa tottakai mennä uimaa. Aallot vei voiton ku taisteltii joku 10min nii oltii nii hapoil et oli pakko lähtee pois.

Seuraaviin kirjotuksiin toivottavasti Samuilta sitte!

Täällä ollaan!

Selvittiin Phukettiin asti Frankfurtin ja Bangkokin kautta. Oli aika tuskaset lennot ja nukuttii aika vähän toi Fra-Ban väli. Joku pölli sitte mun aamupalan koneessa ku nukuin vahingos. 

Tultiin hotellille joskus ysin aikaan illalla, ja käytiin vähä pyörimäs Patong Beachin keskustas. Tääl ei tosiaan mikään maksa mitää! 6 tequila shottii 2,5€, ja meiän hotelli maksaa 3.30 per henkilö/yö. Huikeeta! Siel on kyl aika vakuuttavan näkönen baarikatu ja mennää huomen varmaa käymää läpi klubei! Nyt ollaa menos nukkuu puol kolmelt ja aamul tottakai suoraan beachille makoilee! 

Tolla lennettii Bangkokist Phukettii.

Katotaa mitä lähipäivinä tapahtuu ja toivottavasti psyyke kestää!

Matka lähestyy

Nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen, että matka alkaa olemaan ihan ovella. Suunnitelmat on tietenkin muuttunut paljon viimekirjoituksesta. Kokoonpanokin on vähän muuttunut. Lähtö on 5.6. lennot hommattu ja suuntana on Phuket. Eemeli tulee viikon jäljessä ja menee ainakin aluksi Pattayalle. Phuketista on vuokrattu pariksi yöksi huone, ja toivomuksissa on löytää joku suht halpa ja hyvä majoitus kuukaudeksi. Phuketista teemme sitten matkoja saarille, full mooneihin on varattu 6 päivän majoitus Haad Rinin rannalta. Ja varmaankin tulemme käymään Koh Phi Phillä.

  

   Mitään muuta ei ole vielä lyöty lukkoon. Kaikennäköstä aktiviteettiähän Phuketista löytyy, kartingia, vesipuistoa, benjihyppyä jne. Ollaan vähän mietitty, että mennään ihan oman mielen mukaan ja jos ei huvita tehä mitään niin sitten makoillaan rannalla eikä tehä mitään. Matka-aikakin on pidentynyt viikolla ja takasin Suomeen palaamme 3.7 eli kuukausi siellä vierähtää. 

   Rahaa yritetään kerätä viimeseen päivään asti et kaikki saa hyvän budjetin kasaan!

   

    Seuraavan kerran kirjottelen varmaan lentokoneesta tai Phuketista

-Kim

Destination Thailand..

Vihdoin saatu jotain järkevää aikaan. Tää blogi kertoo siis meiän matkasta Thaimaahan kesäkuussa. Jäätävä otsikko ei siis kerro totuutta mutta vaikee oli keksii nii se kelpaa hyvin. Meillä on hyvä neljän hengen porukka kasassa. Eli minä (Kim), Eemeli, Atte ja Anton. Ollaan tunnettu ala-asteesta asti ja tää matka on ollu melkee vuoden suunnitelmissa. Alunperin meiän piti lähtee reilaamaan Eurooppaan. Mutta päädyttiin loppujen lopuks tähän Thaimaan reissuun.

Me lähetään siis 13.6 matkaan ja kaikilla taitaa olla kova kiire saada rahaa kasaan. Niin Eemelin vanhemmilla on kämppä Pattayalla, joten sinne meiän reissu pääasiassa suuntautuu. Tästä blogista ei tuu missään nimessä mitään perinteistä matkailublogia, vaan aivan varmasti retken päätarkoitus on juhliminen ja aika viinanhuuruista tekstiä on siis tiedossa. Ollaan vähän suunniteltu matkaa jo, ja kaikennäköstä ideaa on ollu mitä tehään ja minne mennään jne.

Bangok-Pattaya-PhiPhi-Pattaya-Bangok. Bangok-PhiPhi-Pattaya-Bangok. Kaikennäköstä ollaan mietitty. Tällä hetkellä ollaan menossa tälläsellä suunnitelmalla, Bangok-Pattaya-Koh Phangan-Pattaya-Bangok. Koh phangan tuli siks ohjelmaan, koska huomattiin, että siellä on just hyvään aikaan legendaariset Full Moon Partyt!! Sehän on toki pakollinen tapahtuma ja varmaan matkan ainoo paikka mistä varataan valmiiks hotelli.

Eipä tähän nyt muuta keksi niin kirjotellaan tänne varmaan kaikki ja enemmän sitten ku matka lähestyy ja ollaan kohteessa.